"Meillä kaikilla vapaaehtoisilla on sama tavoite: jakaa kokemuksemme ja
taitomme muiden hyödyksi", kirjoittaa Kansalaisareenan vapaaehtoinen Meri.
Sateisina päivinä on
hankala löytää ilonaihetta mistään. Yritän silti pitää elämänfilosofiani
mielessä. Olen nimittäin varma, että elämäni tarkoitus on jakaa iloa
ympäriinsä: saada toiset hymyilemään, kun itseäkin hymyilyttää.
Ja kun minulla on huono
päivä, tulee joku varmasti vastavuoroisesti piristämään.
Jokaisella on joskus niin
surun kuin myös ilon hetkiä. Vaikeina aikoina läheisen tuki on tärkeämpää kuin
aavistaakaan. Yksin ei kannata jäädä murehtimaan vaan jakaa murheet
luotettavien ihmisten
kanssa.
Vertaistukea löytyy
varmasti, kun osaa vain etsiä. Kaikki paha ei tipu vain sinun niskaasi.
Miten sitten voisi
piristää itseään?
Aloita uusi harrastus -
minulla ainakin oli hauskaa yrittäessäni zumbaa muiden kokeneempien joukossa.
Vielä hauskempaa oli nauraa aloittelijaystävieni kanssa omille taidoille.
Vielä tärkeämpi neuvo:
yritä löytää jotain positiivista joka päivästä - se voi olla esimerkiksi hyvä
sää, kyllähän auringonpaiste saa aina hyvälle tuulelle.
Vapaaehtoistyötä monin
eri tavoin tehneenä, olen huomannut, että auttaminen on saanut minut aina
hyvälle tuulelle. Jokaiselle löytyy oma tapansa toimia vapaaehtoisena, joku
tykkää toimia konkreettisesti esimerkiksi messuesittelijänä, toinen on hyvä
tekemään nettisivuja ja auttaa jakamaan tietoa sitä kautta.
Jokainen kuitenkin saa
vapaaehtoisuudesta jotain itselleen: kokemuksia, hyvän mielen ja jopa uusia
ystäviä. Meillä kaikilla vapaaehtoisilla on sama tavoite: jakaa kokemuksemme ja
taitomme muiden hyödyksi.
Voisin tiivistää hyvän
elämän ohjeen näihin kolmeen sanaan: naura, nauti, elä!
Meri, Kansalaisareenan
vapaaehtoinen
