Kohtaamispaikkojen vapaaehtoiset
Vantaalla on kolme kaupungin ylläpitämää kohtaamispaikkaa. Ne ovat kaikki profiloituneet hieman eri tavalla. Nettikahvila Kafnetti on painottunut tietotekniikkaan, asukastila Tuulikontissa käy enimmäkseen senioreita ja kohtaamispaikka Myyringissä on toimintatupa sekä eri järjestöjen järjestämää toimintaa.
Kohtaamispaikkojemme vapaaehtoiset ovat kultaakin kalliimmat. He järjestävät erilaista toimintaa tiloissamme: on muistiryhmää muistisairauksien ehkäisyyn, englannin kielen kurssia aktivoimaan ja vahvistamaan käytännön kielitaitoa, sauvakävelyä kunnon ja mielen virkistyksesi, musiikin kuuntelua ja muistelua, "läppäripiiriläiset" ratkovat yhdessä tietokoneongelmia ja karaokeporukka harjoittelee lauluja ja esityksiä.
Monet vapaaehtoisemme ovat olleet ensin itse mukana asiakkaana ja siitä rohkaistuneet itse ryhmän ohjaajaksi. Kyselemme asiakkailtamme heidän mielenkiintonsa kohteita ja vahvuuksiaan. Kannustamme heitä ohjaamaan erilaisia ryhmiä. Monet vapaaehtoisemme ovat olleet mukana vapaaehtoistoiminnassa useiden vuosien, jopa vuosikymmenen ajan. Joskus vapaaehtoisemme ovat samanlaisissa toimissa kuin kaupungin palkkaamat työntekijät. Tässä kohtaan raja on usein hämärtynyt ja sitä pitää mielestäni tarkentaa ja terävöittää. Mikä kuuluu vapaaehtoiselle ja mikä palkatulle henkilökunnalle, mitkä ovat vapaaehtoisen vastuut ja velvollisuudet, mitkä ovat ehdottomasti kaupungille kuuluvaa toimintaa?
Jouluna kiitämme vapaaehtoisia ahkerasta aherruksesta kahvipaketin ja suklaan kera. Kaupunkitasoisesti järjestämme kiitosjuhlan tarjoiluineen ja esityksineen. Vapaaehtoisillamme on mahdollisuus tavata muita vapaaehtoisia kerran kuussa kahvittelun merkeissä. Keskustelemme menneestä kuukaudesta, mikä on mennyt hyvin ja mihin tarvittaisiin tukea ja ohjausta. Vapaaehtoisilla on puhelinnumero ja henkilön nimi, johon he voivat tarvittaessa ottaa yhteyttä. Hiukan huonosti ovat vapaaehtoisemme kokoontuneet. Tietty porukka on melkein aina, mutta muilla ei ole ollut tarvetta vertaistapaamisiin. Mietimme, miten vapaaehtoisemme saisivat parhaan hyödyn ja tuen tapaamisista vai pitäisikö kehittää jotain ihan uutta, mutta mitä?
Merja Asplund
Kirjoittaja opiskelee parhaillaan vapaaehtoistoiminnan johtamista Humanistisen ammattikorkeakoulun avoimessa ammattikorkeakoulussa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti